VOC-direktiivi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/42/EY eli VOC-direktiivi rajoittaa rakennusmaalauksessa käytettävien maalien liuotemääriä.

Huhtikuussa 2004 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, joka koskee orgaanisten liuotteiden käyttöä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalauksessa. Orgaaniset liuotteet, joista usein käytetään lyhennettä VOC (Volatile organic compound), vahingoittavat kemiallisten reaktioiden kautta ilmakehää, esimerkiksi lisäävät suoraan tai välillisesti haitallisen otsonin määrää.

Maalit ja lakat ovat yksi merkittävä liuotepäästöjen lähde, jota halutaan pienentää Euroopan unionin alueella. Direktiivin tavoitteena on siis ennen kaikkea parantaa ympäristön laatua.

Direktiivissä liuotteina tarkastellaan orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, joiden kiehumispiste on enintään +250 °C normaalipaineessa. Liuotteen määrä ilmaistaan grammoina litrassa (g/l) maalia käyttövalmiina seoksena. Tämä tarkoittaa sitä, että myös tuotteen levittämisen helpottamiseksi tapahtuva ohennus tulee ottaa huomioon, samoin maaliin tai lakkaan lisättävät sävytyspastat, mikäli ne sisältävät liuotteita. VOC-aineina ei pidetä niitä märän maalin haihtuvia yhdisteitä, jotka kovettumisreaktion aikana muuttuvat osaksi maalikalvoa.

EU:n alueella on voimassa myös muita VOC –päästöjen vähenemistä edesauttavia rajoituksia ja määräyksiä. Teollista käyttöä koskeva direktiivi astui voimaan 1999. Siinä annetaan enimmäispäästömäärät maalaus- ja pintakäsittelytöitä tekeville laitoksille, ei niinkään suoraan käytettäville tuotteille.

Direktiivi koskee siis maaleja ja lakkoja kahdella eri soveltamisalueella. Direktiivin tekstiä lainaten: Se koskee sellaisia pinnoitteita (maaleja ja lakkoja), joita käytetään rakennuksiin, niiden koristeisiin ja kiinteisiin kalusteisiin sekä rakennuksiin liittyviin rakenteisiin toiminnallisessa, kaunistamis- ja suojaamistarkoituksessa. Tämä soveltamisala on jaettu 12 eri alaluokkaan, joissa on annettu sallitut VOCrajat sekä vesi- että liuoteohenteisille tuotteille erikseen.

Suomessa maalit jaetaan usein kauppa- ja rakennusmaaleihin sekä teollisuusmaaleihin. VOC- direktiivi koskee molempia maaleja, kun niitä käytetään rakennuksiin.

Annetut VOC-raja-arvot on esitetty oheisessa taulukossa.

TuoteryhmäVO g/lLO g/l
A/a Seinä- ja kattomaalit sisällä (kiilto < 25 (60°)VO 30LO 30
A/b Seinä- ja kattomaalit sisällä (kiilto > 25 (60°)VO 100LO 100
A/c Kiviainespintojen ulkomaalitVO 40LO 430
A/d Puu- ja metallipintojen ulko- ja sisämaalitVO 130LO 300
A/e Lakat, petsit ja kuultavat ja peittävät puunsuojat sisälle ja ulosVO 130LO 400
A/f Kalvoa muodostamattomat sisäpetsit ja puunsuojat ulosVO 130LO 700
A/g Pohjamaalit (alustaa tiivistävät, eristävät tai lujittavat)VO 30LO 350
A/h Alustaa vahvistavat ja sitovat pohjakäsittelytVO 30LO 750
A/i 1-komponettiset erikoistuotteetVO 140LO 500
A/j 2-komponenttiset erikoistuotteetVO 140LO 500
A/k MoniväripinnoitteetVO 100LO 100
A/l EfektituotteetVO 200LO 200

LO = liuoteohenteinen, VO = vesiohenteinen

Rakennusmaalauksessa käytettävien maalituotteiden alaluokat ja liuoterajat VOC-direktiivin 2004/42/EY liitteen II mukaan 1.1.2010 alkaen.

Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden myöntää yksittäisiä lupia myydä ja ostaa tarkasti rajoitettuja määriä tuotteita, jotka eivät vastaa VOC-pitoisuuden raja-arvoja, sellaisten rakennusten ja vanhojen ajoneuvojen entistämistä ja ylläpitoa varten, joilla toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan erityistä historiallista ja kulttuurista arvoa.

Tiettyjä tuotteita jää myös direktiivin ulkopuolelle. Näitä ovat kalustemaalit ja -lakat sisällä ja ulkona, venemaalit ja -lakat sekä tiemerkintämaalit. Edellytyksenä on, ettei niitä ole tarkoitettu käytettäväksi rakennuksiin. Myöskään erilaiset rakennuksilla käytettävät kitit ja tasoitteet eivät kuulu direktiivin piiriin.

Direktiivi edellyttää, että tuotteen etikettiin on merkitty tuotteen alaluokka sekä asiaankuuluvat VOC-pitoisuuden raja-arvot (g/l) liitteen sekä käyttövalmiin tuotteen VOCyhdisteiden enimmäispitoisuus (g/l).

.